Apurahat

Apurahojen hakeminen

Reumatautien tutkimussäätiö jakaa vuosittain apurahoja, jotka suunnataan ensisijaisesti nuorille väitöskirjatutkijoille. Rahoituksella voidaan tukea niin kliinistä, translationaalista kuin perustutkimustakin, jonka aihe koskettaa reumatologiaa. Viime vuosien aikana säätiö on jakanut yhteensä 20 000 euroa 4–8 apurahansaajalle vuosittain.

Vuoden 2024 apurahat

Reumatautien tutkimussäätiö on päättänyt myöntää vuoden 2024 apurahat seuraaville nuorille tutkijoille: LL Saara Kortelainen (Turku), LL Katriina Mikola (Helsinki), LL Tanja Salomaa (Tampere), LL Janis Timsans (Lahti) ja LL Anna-Kaisa Tuomi (Helsinki). Myönnettyjen apurahojen yhteismäärä on 20.000 euroa.

 

Vuoden 2023 apurahat

Reumatautien tutkimussäätiö on päättänyt myöntää vuoden 2023 apurahat seuraaville nuorille tutkijoille: LL Laura Heimola (Helsinki), LL Lauri Kivitalo  (Seinäjoki), LL Anna Laine (Hämeenlinna), LL Mari-Liis Ojakäär (Helsinki), LL Heidi Rahikkala (Raisio) ja LL Laura Ryyppö (Turku). Myönnettyjen apurahojen yhteismäärä on 20.000 euroa.

 

Vuoden 2022 apurahat

Reumatautien tutkimussäätiö on päättänyt myöntää vuoden 2022 apurahat seuraaville nuorille tutkijoille: LL Jere Huovinen (Oulu), LL Simo Kariniemi  (Kuopio), LL Saara Kortelainen (Turku), LL Tiina Lehtola (Tampere), LL Kati Mykkänen (Helsinki), LL Johanna Paltta (Turku), LL Suvi Peltoniemi (Helsinki) ja LL Lauri Weman (Jyväskylä). Myönnettyjen apurahojen yhteismäärä on 20.000 euroa.

 

Säätiön aiemmin tukemia tutkijoita – Lääketieteen tohtori Nina Mars

Nina Mars on yleislääkäri ja tilastotieteilijä, joka työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston yhteydessä toimivassa Suomen molekyylilääketieteen instituutissa. Hänen nykyinen tutkimustyönsä keskittyy kansansairauksen geneettisten riskitekijöiden tunnistamiseen sekä genomitiedon terveydenhuollon käyttökohteiden kartoittamiseen ja kehittämiseen. Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi reumatologian alalta vuonna 2019 ja Reumatautien tutkimussäätiö toimi väitöskirjatyön keskeisenä rahoittajana.

Väitöskirjatyössä Mars tutki reumasairauspotilaiden terveyspalvelujen käyttöä Keski-Suomen keskussairaalan alueella. Työssä käytetty aineisto yhdisti kliinistä sairaustietoa sairaanhoitopiirin alueelta kertyneeseen terveyspalveluiden käyttötietoon. Kliiniset sairaustiedot oli kerätty GTI-tietokannasta, jota käytetään monissa reumatologian klinikoissa järjestelmällisesti osana reumasairauksien hoitoa muun muassa tautiaktiivisuuden, toimintakyvyn sekä koetun kivun seurantaan.

Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia aikuisikäisten reumapotilaiden terveyspalvelujen käyttöön vaikuttavia tekijöitä ja verrata terveyspalvelujen käyttöä eri reumasairauksissa. Työssä havaittiin, että terveyspalveluiden käyttö oli vastaavanlaista nivelreumaa, selkärankareumaa, nivelpsoriaasia sekä lastenreumaa sairastavilla potilailla. Lastenreuman osalta tutkittiin aikuisikään ehtineitä potilaita. Työssä havaittiin myös muista kroonisista sairauksista tuttu ilmiö, jossa joka kymmenes potilas käyttää merkittävästi terveyspalveluita. Etenkin heikentynyt toimintakyky sekä koettu kipu olivat keskeisiä terveyspalveluiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä.

Tarkemmin nivelreumapotilaisiin perehtyneessä osatyössä havaittiin, että suurimmalla osalla nivelreumapotilaista sairauden tautiaktiivisuus on matala ja tarve terveyspalveluille on maltillista. Kuitenkin noin joka kolmannella potilaalla havaittiin kroonista kipua tai toimintakyvyn alenemaa, joiden osalta ei kuitenkaan havaittu selkeää yhteyttä tautiaktiivisuuteen.

Aikuisikään ehtineisiin lastenreumapotilaisiin perehtyneessä osatyössä vuorostaan havaittiin, että suurimmalla osalla potilaista ei ole enää aikuisiällä tautiaktiivisuutta, mutta noin joka kymmenennellä potilaalla tauti oli aikuisiällä edelleen aktiivinen. Tautiaktiivisuus heijastui suurempaan terveyspalveluiden käyttöön sekä huonontuneeseen toimintakykyyn jo nuorella iällä. Tulokset herättävät toiveikkuutta siltä osin, että toimintakyvyn alenema oli huomattavasti harvinaisempaa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana diagnosoiduilla potilailla.

Reumasairauksien hoidon keskeinen tavoite on remissio ja normaali iänmukainen toimintakyky. Löydökset korostavat etenkin kivunhoidon tehostamisen tärkeyttä reumasairauksia sairastavien potilaiden hoidossa. Väitöstyö myös osoittaa kuinka potilaan sairauden monitoroinnista kertyvä tieto on arvokasta tutkimusmateriaalia.

Mars kertoo reumatologisen tutkimuksen jatkuvan myös nykyisessä tutkimustyössään FinnGen-hankkeen parissa. FinnGen yhdistää 500,000 potilaan genomitiedon kattaviin suomalaisiin terveysrekistereihin. Reumasairauksien osalta keskeisiä tavoitteita on tunnistaa reumasairauksien ja niiden liitännäissairauksien geneettisiä riskitekijöitä, joiden avulla pyritään parantamaan reumasairauksien varhaista tunnistusta, hoitoa ja liitännäissairauksien ennaltaehkäisyä.